KASVATTAJA | ABOUT ME

Olen Ada, kolmekymppinen lähihoitaja Espoosta. Perheeseen kuuluu aviomies, kaksi pientä tytärtä ja länsigöötanmaanpystykorvat; Bitte 7v (Pihlspetsens Julie Andrews), Saga 6v (Mizacks Anouk Mystic Pink), Svea 4v (Adavalls Elit Estelle) sekä Grace 2v (Adavalls Gloriösa Grace).

Ensimmäinen koira (sekarotuinen Jetta) tuli perheeseemme ollessani 6-vuotias ja toinen (sekarotuinen Manta), ollessani 10-vuotias. Ensimmäinen göötti tuli isoäidilleni, kun etsimme yhdessä hänelle sopivaa koiraa, jonka kriteerit olivat; n. 30cm korkea, reipas, pysyy mukana pitkilläkin metsälenkeillä, terve, ei suurta metsästysviettiä. Monen rodun jälkeen näimme elämämme ensimmäisen göötin, ollessamme silloisten sekarotuisten koiriemme kanssa koirapuistossa. Soitimme samantien koiran kasvattajalle ja varasimme pennun heti seuraavasta pentueesta.
Pentu oli Ruska (Fennican Ruska Ruiskukka, synt. 2001), ensimmäisen pentueemme emä.
Toinen göötti olikin sitten minun ensimmäinen ikioma koirani. Tämä pentu oli Taika (Fennican Balantaika) ja tuli samalta kasvattajalta v. 2004.

Olen tuonut Ruotsista kolme narttupentua; Pihlspetsens Julie Andrews (Bitte, 2013), Mizacks Anouk Mystic Pink (Saga, 2014) ja Dunmålas Jessie (Jessi, 2017) sekä yhden Englannista; Trykeira Eindelose Lewe (Helmi, 2019).
Kannatan kansainvälistä yhteistyötä, jotta rotu säilyisi mahdollisimman monimuotoisena.
Harrastan koirieni kanssa näyttelyissä käymistä, agilityä omaksi iloksi ja pitkiä metsälenkkejä. Tavoitteelliseen treenaamiseen aikani ei tällä hetkellä riitä.
Pentueita meillä on syntynyt 16 vuoden aikana 11, yhteensä 60 pentua. Kasvatus on toistaiseksi ollut melko pienimuotoista. Jokainen pentu on erityinen ja mieleenpainuva, kun niihin tutustuu kunnolla. Pennut kasvavatkin normaalin elämän keskellä, olo- ja makuuhuoneessa ja niille annetaan paljon aikaa.

Ensimmäinen pentue sai alkunsa siitä "omalle koiralle pentuja"- ajatuksesta. Tällöin meillä ei ollut edes vielä kennelnimeä, kun olin 14-vuotias, eikä ollut tietoa minkälainen kipinä siitä lähteekään. Isoäiti kuitenkin meni kasvattajakurssille, kun itse olin liian nuori. Myöhemmin A-pennut saivat nimensä eteen kennelnimen Adavalls. 

Olen alusta asti huolehtinut kaikki pentueidemme asiat, mummi osallistui alkuun pentujen hoitoon. Pentueet ovat siis minun "käsialaani", vaikka olinkin kolmen ensimmäisen pentueen aikaan todella nuori. Olen silti erittäin tyytyväinen tekemiini valintoihin. Kuitenkaan ilman isoäitiäni, joka on kuskannut minua kaiken maailman tapahtumiin ja mahdollistanut ylipäänsä pennutuksen, en olisi tässä.
Haluan olla vaikuttamassa tämän hienon ja monipuolisen rodun tulevaisuuteen Suomessa; toivon mukaan työ sen parissa jatkuu vielä monia vuosikymmeniä. Tähän ikään mennessä olen rodun kehitystä nähnyt jo lähes 20 vuotta.
Tavoitteenani on kasvattaa sekä luonteeltaan että ulkomuodoltaan mahdollisimman rodunomaisia ja terveitä länsigöötanmaanpystykorvia, joista on pitkään iloa omistajilleen. Toivon pennun omistajilta yhteydenpitoa läpi koiran elämän. Aktiivisuus erilaisiin tutkimuksiin ja harrastuksiin on ehdoton plussa, mutta ensisijaisesti koira on rakastettu lemmikki.
Adavalls-göötit ovat harrastaneet tai kilpailleet agilityssä, tokossa, pelastuskoiratoiminnassa, rallytokossa, näyttelyissä. Suurin osa kasvateistani on jalostustarkastettu sekä terveystarkastettu. Jokunen on luonnetestattu ja paimennustaipumustestattu. Kiitos aktiivisuudesta!

. . .

I am Ada, the breeder of Adavalls Swedish Vallhunds. I live in Espoo, Finland with my husband, our two little daughters and our four vallhunds; Swedish imports Bitte 7 years (CIB Pihlspetsens Julie Andrews) and Saga 6 years (CH Mizacks Anouk Mystic Pink) and their daughters Svea 4 years (CH Adavalls Elit Estelle) & Grace 2 years (Adavalls Gloriösa Grace).

Swedish Vallhunds have been part of my life more than a half of it. We had our first vallhund in 2001, she was our dearly loved Ruska (Fennican Ruska Ruiskukka). I am lucky that I have had the opportunity to follow the breed for so many years already and I hope it will come a lot more.
My goal is to produce healthy, mentally balanced and sound looking vallhunds. I aim to have some international colours in my breeding and I really stand up for the co-operation between nations. It is important to keep the breed as diverse as possible. I have brought three female puppies from Sweden and one from England, and mated one bitch in Sweden.
My hobbies with dogs are dogshows, agility and long walks in the woods.

I have bred 11 litters so far. Adavalls -puppies are born occasionally from carefully planned breedings. Puppies are sold primarily as companion dogs, but interest in different kind of activities is a big plus. I wan't to keep in touch with every puppy's family throughout their lives.